Hakulomakkeelle
100 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 30.
1. Helsingin tyttökoulun oppilaita luokkakuvassa.
2. Kaksikerroksinen omakotitalo Aittatie 8:ssa Konalassa. Tämän talon yläkerran huoneessa asui Harri Ahola vuosina 1961-65.
3. Kammion mielisairaala. Kammion psyykkisen sairaalan kivinen päärakennus 1800-luvun loppupuolelta. Vuonna 1891 siirsi kirurgi F. E. Lybeckin leski Sofia Lovisa yksityisen sairaskodin tälle entisen olutpanimon paikalle. Sairaalarakennus sai purkutuomion heinäkuussa 1962.
4. "Pilatuksen kivi" Töölön kirkon ulkotasanteella. Töölön seurakunnan pastori Ilmo Launiksen Israelista tuottama valkoinen kalkkikivinen vesijohtorengas kuului aikanaan keisari Severuksen rakentamaan Jerusalemin vesijohtoon. Kivirengas tunnettiin aikanaan "Pilatuksen kivenä". Nykyisin kivi on vesilaitoksella Ilmalassa.
5. Näkymä Töölön kirkon tasanteelta pohjoiseen. Etualalla Topeliuksen puisto, taustalla oikealla Topeliuksenkadun rakennuksia.
6. Korkeasaaren pohjoiskärki. Imatran Voima O/Y oli vetänyt voimalinjat Mustikkamaan kautta Sörnäisten muuntoasemalle. Kuvassa vanha, nyt jo purettu kaksirunkoinen kannatinpylväs saaren pohjoisrannalla.
7. Alppikatu 7:n ja Kolmas linja 37:n kulmatalo. Osittain kolmekerroksisen talon rakennutti 1904 rakennusmestari N. L. Eskola, suunnittelijoina olivat von Essen ja Kallio. Vuokralaisia oli satakunta, huoneistoja 52, joiden pinta-ala oli 31 neliötä. 1920-luvulla talosta muodostui osaketalo nimeltään Sopu. Rakennus on purettu ja paikalle rakennettu korkea asuintalo valmistui 1966.
8. Partioparaati vesisaateessa Helsingin keskustassa. Lippukunta Hippiäisten Ulla Hellström (nyk. Pelkonen) kääntynyt katsomaan kameraan.
9. Virvoitusjuomakioski Vauhtitiellä Eläintarhassa.
10. Virvoitusjuomakioski Eläintarhassa. "Vauhtikurvassa" oleva, luultavasti arkkitehti Frithiof Mieritz`n suunnittelema kioski siirrettiin liikennejärjestelyjen tieltä. Kioski kuljetettiin kokonaisena Seurasaaren tulosillan luo ja siellä se edelleen tarjoaa virkistysjuomia "Sillankorvan kioskin" nimisenä.
11. Kolmikerroksinen asuinrakennus Snellmaninkatu 19:ssä. Talo rakennettiin kahdessa erässä ja suunnittelijoina mainitaan Sebastian Gribenberg ja Albert Nyberg. Porraskäytävissä suurikokoiset maalaukset, jotka teetätti Suomi-Shipping Oy. Rakennuksen oikeassa päädyssä toimi hieman "levoton" ravintola Haiti. Talo purettiin 1970-luvun alussa.
12. Puutaloja Snellmaninkadulla 1960-luvun alussa. Rakennukset on purettu. Talon 21 tontille rakennettiin 1990-luvun alussa kuusikerroksinen asuinrakennus. Tontilla 23 pihamaa, joka eristetty kadulta punagraniittisella kiviaidalla. Pihalla puu- ja pensasistutuksia.
13. Ns. Hirsipuutalo paikalla olleen teloituspaikan mukaan. Talo mainitaan ensimmäisen kerran kaupungin asiakirjoissa 1837, jolloin se siirtyi kaupungin omistuksesta vahtimestari Gustaf Bäckströmin haltuun. Vuodesta 1883 talossa toimi säveltaiteilija Lorenz Achtenin perustama lukkari- ja urkukoulu. Vuoteen 1926 mennessä rakennus oli vaihtanut omistajaa yhdeksän kertaa ja siirtyi tällöin takaisin kaupungin omistukseen. Siinä on toiminut mm. Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto. Vuonna 2003 rakennuksen eteen Unioninkadun laidalle alettiin rakentaa uutta kivitaloa, joka peittää vanhan talon kokonaan.
14. Hermannin apteekkitalon purku meneillään kesällä 1962. Paikalle rakennettiin seurakuntatiloja.
15. Uusia kivitaloja Orioninkadulla. Nelikerroksisen asuintalon on piirtänyt arkkitehti Eevi Ahola ja se valmistui 1959.
16. Ajurintalon nimellä tunnettu asuinrakennus Saarenkadulla kesällä 1962. Ajurintalo valmistui 1910 A. von Bellin suunnittelemana. Rakennus on kaksikerroksinen, alaosa on punatiiltä, toinen kerros maalattua puuta. Nimensä talo sai, kun ajuri K.J. Ståhlberg vuonna 1919 osti talon. Nykyisin täysin kunnostetussa talossa toimii 24 paikkainen Hermannin hoitokoti Helsingin kaupungin sosiaalisena laitoksena lähinnä alkoholiongelmalmaisille miehille.
17. Hermannin nuorisoseurantalo kesällä 1962. "Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan" oli lentävänä sananpartena vuosisadan alussa. Tätä käytti varsinkin seuran tulisieluinen maisteri Antti Salava, entiseltä nimeltään Aleksander Trygg. Seura toimi Hermannin kansankodissa, joka oli muidenkin paikallisjärjestöjen kokouspaikkana. Talo rakennettiin 1892 ilman piirustuksia ja purettiin 1970. Paikalla nykyisin matalat kivitalot, joissa toimii Vallilan ala-aste/Hermannin sivukoulu ja lasten päiväkoti Kotikallio.
18. Asuinrakennus Vellamonkadun ja Vegankadun kulmassa kesällä 1962. Ränsistynyt puutalo on purettu ja paikalle rakennettu nelikerroksinen kivitalo ulkonevine parvekkeineen.
19. Hattulantie 9:n pihanäkymä kesällä 1962. Puurakennukset purettu, niiden paikalla asuintaloja. Taustalla punatiilinen, nykyisin valkoiseksi rapattu Mäkelän kansakoulu.
20. Kolmea tanssivaa tyttöä kuvaava Nuoruuden leikit -patsas Hollolan puistossa. Pronssinen patsas on taiteilija Kai Noramiehen tekemä. Teos on Helsingin kaupungin teettämä ja sijoitettiin Mäkelänkadun kansakoulun edessä olevaan puistikkoon marraskuussa 1959 ilman mitään paljastustilaisuutta.
21. Ensikoti Lemunkujalla. Yksinäisille äideille asunnoksi rakennettu Ensikoti valmistui arkkitehti Elna Kiljanderin suunnittelemana 1942 ja aloitti toimintansa 2.6.1942. Rakennuttajana oli Työläisäitien ja -lasten kotiyhdistys, jonka näkyvinä hahmoina olivat mm. Miina Sillanpää, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Martta Salmela-Järvinen. Kuvassa oleva Ensikodin asuntola valmistui 1965. Sen suunnitteli arkkitehti Elsa Laisaari. Uusi ja vanha rakennus sijaitsevat samalla tontilla.
22. Saksansaari Limingantiellä. Saksansaari on saanut nimensä siellä kasvavista keski-eurooppalaisista kuusista. Noin hehtaarin alalla olevat kuuset ovat nyt (2003) jo varsin paksurunkoisia ja osittain lahoavia.
23. Ilmatorjunta-asema Taivaskalliolla. Pekka Jokipaltion tie johtaa Kullervonkadulta lähes 60 metriä korkean Taivaskallion huipulle, jossa sotien 1939-44 aikana toimi raskas ilmatorjuntapatteri Taivas. Paikalla on edelleen betomiset avobunkkerit. Yhdessä niistä on ruotsalainen Bofors 76 -millinen tykki kertoen paikan aseistuksesta. Tykkiin on kiinnitetty metallinen muistolaatta, josta käy ilmi, että muistotykin on paikalle asettanut 29.5.1983 Hel.ITR:n Kilta ry eli Helsingin Ilmatorjuntarykmentin asevelijärjestö.
24. Ilmatorjunta-asema Taivaskalliolla. Taivaskalliolle johtavan tien nimi, Pekka Jokipaltion tie, tulee sodan loppupuolella Helsingin ilmatorjunnan päällikön ja 1. ilmatorjuntarykmentin eversti Pekka Jokipaltion nimestä.
25. Pihanäkymä Puu-Käpylästä kesällä 1962. Käpylän puutarhakaupunki syntyi Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksenä 6. päivänä huhtikuuta 1920. Aluetta ryhdyttiin suunnittelemaan ulkomaisten mallien mukaan. Englantilaiseen puutarhakaupunkiaatteeseen ihastunut arkkitehti Akseli Toivonen sosialilautakunnan sihteerinä vaikutti ratkaisevasti siihen, että kollegoista Birger Brunila sai laatia asemakaavan ja Martti Välikangas rakennuspiirustukset tälle kauniille kaupunginosalle.
26. Käpylän paloasema kesällä 1962. Paloasema sijaitsee Pohjolanaukion laidalla ja se otettiin Helsingin vakituisen palokunnan käyttöön 1931. Paloasema toimii edelleen Käpylän Pelastuslaitoksen nimellä.
27. Käpylän kansakoulun (nyk. Käpylän ala-aste) pihalla on kaunis ja herkkä kuvanveistäjä Sakari Tohkan lapsiveistos Päivän lapset tai toiselta nimeltään Kevätylistys. Pronssinen veistos valmistui vuonna 1938 ja sen jalusta on graniittia.
28. Opiskelijan kalustus 1960-luvulla paljon ennen henkilökohtaisia tietokoneita!
29. Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulmassa oleva apukoulun valmistui 1891. Sen alaosa oli tiilestä ja kolmas kerros puusta. Rakennus on purettu ja paikalla on pieni puisto. Taustalla Kallion kansakoulu.
30. Kallion kansakoulu ja hammashoitola. Harmaa graniittinen Kallion kansakoulu valmistui 1910. Talon on suunnitellut arkkitehdit Jung ja Bomansson. Sen edessä oleva kaksikerroksinen, tiilestä ja puusta rakennettu talo valmistui 1898. Siinä toimi Sedmigradskyn ruotsinkielinen 30 lapsen pientenlasten koulu. Myöhemmin rakennus toimi lasten hammasklinikkana. Rakennus on purettu.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30