Hakulomakkeelle
204 kuvaa Näytetään kuvat 61 - 90.
61. Näkymä Katajanokalta Pohjoisrantaan. Pohjoisrantaa on täytetty kohta 200 vuotta. Alkuaan Pohjoisranta oli satamana vanhempi kuin kaupunginlahti eli nykyinen Eteläsatama. Ensimmäinen pistolaituri rakennettiin Pohjoissatamaan 1652. Sataman pitkä laivasilta tuhoutui tulipalossa 1808. Ranta oli aittojen reunustama 1809. Nykyisin rantakatua on levennetty siten, että ajokaistoja on peräti neljä.
62. Näkymä Katajanokalta Pohjoissatamaan. Taustalla Tervasaari. Saari oli nimensä mukaisesti tervan säilytyspaikka 1500-1700 -luvuilla, jolloin tulenarkaa vientitavaraa ei saanut varastoida kaupungin alueella. Saari on yhdistetty maapenkereellä mantereeseen.
63. Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsingin vanhin ortodoksinen kirkko. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel, jonka laatimat piirustukset Pyhä Synodi hyväksyi 5.8.1824. Koska tontilla sijaitsevissa taloissa asuvia köyhiä ihmisiä ei voitu talven vuoksi häätää pois rakennustyöt alkoivat vasta keväällä 1825. Vuoden 1827 alkupuolella valmistunut, arkkitehtuuriltaan uusklassismia edustava kirkko on tehty pääosin kivestä. Vain kupoli ja kellotornin kaksi yläkerrosta ovat puurakenteisia. Temppeli vihittiin 14.8.1827 ja sen suoritti silloinen Tallinnan piispa Nikinor.
64. Sotamuseo siirtyi varsin pienistä tiloista Maurinkatu 1:stä entiseen Sotakorkeakoulun päärakennukseen 2000-luvulla. Evert Lagerspetzin suunnittelema Uudenmaan kasarmi valmistui 1882 ja se toimi Sotakorkeakouluna vuodesta 1924.
65. Ritarihuone ja Ritaritalon puistikko Mariankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa. Tyyliltää uusgoottilainen Ritarihuone valmistui 1862 kolmannen arkkitehdin Georg Theodor Chiewitzin piirtämänä. Vuoden 1863 valtiopäivät pidettiin tässä talossa. Rakennuksen omistaa Suomen ritaristo ja aatelisto. Suomessa on seitsemän kreivillistä sukua, 31 vapaaherrallista ja 119 muuta aatelissukua, jotka kolmen vuoden välein pitävät talossa kokousta ja sen jälkeen juhlatanssiaiset. Juhlasalia käytetään myös näyttelyihin ja siellä järjestetään mm. kamarikonsertteja.
66. Päävartio Katajanokalta kuvattuna. Helsingin varuskunnan Päävartio sijaitsi ennen Senaatintorin pohjoislaidalla Nikolainkirkon (Tuomiokirkon) portaikon kohdalla. Nykyinen vartiorakennus rakennettiin vuosina 1840-42 alun perin arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan niitä kuitenkin niin perusteellisesti muuttaen, että alkuperäisyydestä ei ole paljoakaan jäljellä. Pylväskoristeinen rakennus sisältää aulan, vartiopäällikön huoneen, vartiomiehen tilat sekä 19 arestikoppia.
67. Entisen Yliopiston sairaalan piharakennuksia.
68. Skohan talo Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa 1961. Skohan kulmana tunnettu urheilutarvikeliike on poissa - rakennus purettiin Makkaratalon tieltä 1960-luvulla. Nelikerroksisessa uusrenessanssityylisessä liikerakennuksessa toimi mm. SVUL:n eli Suomen voimistelu- ja urheiluliiton Helsingin piirin toimisto.
69. Stockmannin automyymälä Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa. Matala rakennus oli Stockmannin tavaratalon kylkiäisenä ja toimi autokauppana. Rakennus purettiin 1970 ja tilalla on Stockmannin tavaratalon uusi osa viivasuorine seinineen.
70. Elokuvateatteri Kino-Palatsin talo Pohjoisesplanadin ja Keskuskadun kulmassa. Matalan kulmatalon piirsi arkkitehdit Jung ja Fabritius. Rakennus purettiin ja paikalle rakennettiin Alvar Aallon suunnittelema Akateeminen kirjakauppa. Kirjatalon avajaisia juhlittiin lokakuussa 1969. Taustalla Stockmannin automyymälän rakennus, joka on myös purettu.
71. Liike- ja asuintalo Pohjoisesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Rakennuksen on suunnitellut A.F. Granstedt tai mahdollisesti Jean Wik 1837. Sen rakennutti Helsingin porvaristoon kuuluva räätälimestari Palmqvist. Talossa vieraili Aleksis Kivi kouluvuosinaan ja hänen väitetään asuneen talon yläkerrassakin. Kerrotaan Kiven rakastuneen talon keskimmäiseen tyttäreen Albinaan. Toisen tiedon mukaan rakastumisen kohde olikin talon nuorin neito Hilma.
72. Ns. Eklundin kulma Pohjoisesplanadin ja Unionikadun risteyksessä. Talon rakennutti 1830-luvulla Venäjältä muuttanut ja Helsingissä rikastunut kauppias Uschanoff. Talossa sijaitsi vuodesta 1828 J.C. Frenckelin kirjapaino. Eklundin kulmana talo tunnettiin vuodesta 1863, jolloin siihen avattiin kirjakauppa G.W. Eklundin omistuksessa. Liike siirtyi 1900 kauppias O. Hjortille, joka kuitenkin lopetti kirjojen myynnin 1918. Nykyisin kulmahuoneissa toimii Helsingin kaupungin matkailutoimisto.
73. Pääposti ja Sokoksen tavaratalo Eduskuntatalon portailta kuvattuna 1961. Nykyisen postitalon paikalla oli alunperin venäläinen kaalimaa. Myöhemmin - 1860 Espoon tullin paikalle valmistui kaasutehdas. Vuosisadan vaihteessa kaasutehdas siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja maisteri J.O. Olander perusti tiloihin suositun rullaluisteluradan. Postitalo valmistui 1938. Suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Jorma Järvi ja Erik Lindroos. Rakennuksen omistaa Suomen valtio.
74. Töölön ratapiha kuvattuna Eduskuntatalon portailta 1961. Etualalla Mannerheimintie, takana ratapiha ja Töölön tavara-aseman tiiliset rakennukset. Paikalle on suunnitteilla 2000-luvun alussa mm. Musiikkitalo.
75. Töölön tavara-asema kuvattuna Eduskuntatalon portailta 1961. Etualalla Mannerheimintie, jonka toisella puolella ratapiha ja Töölön tavara-aseman tiiliset rakennukset. Taustalla Kallion kirkon torni.
76. Asuinrakennus Orioninkadulla. Talon vasen puoli on rakennettu kivestä muun osan ollessa puuta. Rakennus valmistui 1905 suunnittelijana J.W. Tikka. Rakennus on Hermannin suojelukohteita ja edelleen asuinkäytössä. Se sijaitsee Orioninkadun jatkeena olevalla kävelytiellä. Vasemmalla oleva puurakennus on purettu.
77. Turkkurintalona tunnettu rakennus Hämeentiellä Hermannin apteekin vieressä keväällä 1961. Nimensä talo oli saanut siinä toimineen turkkurin mukaan. Talo purettiin 1960-luvun alussa. Paikalle valmistui 1963 arkkitehti Matti Hakurin piirtämä Helsingin seurakuntayhtymän omistama kuusikerroksinen asuintalo.
78. Hermannin apteekki keväällä 1961. Apteekki toimi alakerrassa, apteekkari asui itse yläkerroksessa. Talo purettiin 1962. Paikalle rakennettiin arkkitehti Matti Hakurin suunnittelemat Helsingin seurakuntayhtymän omistamat seurakuntatilat. Rakennus valmistui 1966.
79. Romukaupan talo Hämeentien ja Vegankadun kulmassa. Hermannin poliisipiiri, eli viitospiiri, toimi talossa 1900-luvun alussa. Rakennus purettiin 1963 ja paikalle rakennettiin seurakuntatalo.
80. Puinen piharakennus Vegankadulla syksyllä 1961. Kaksikerroksinen nelikulmainen puutalo sijaitsi aivan romukaupan talon takana. Rakennus purettiin 1963. Paikka nykyisin asukaspysäköintialueena.
81. Puinen asuinrakennus Kumpulankadulla keväällä 1961. Taustalla Vallilan siirtolapuutarha. Rakennus on purettu ja paikalla on lasten leikkipuisto.
82. Kunnallinen asuintalo Vallilassa. Kortteliin rakennettiin 1920-luvun alussa kaksikerroksisia kunnallisia puutaloja Helsingin kaupungin työväenasuntojen toimesta. Aluetta kutsuttiin "Puukuntsiksi". Korttelissa oli yhteensä 240 asuntoa. Rakennukset purettiin 1960-luvun alussa, kun kivitaloja ryhdyttiin rakentamaan. Takana olevan talon on piirtänyt arkkitehti Matti Hakuri samoin kuin kuvassa olevan harjakattoisen puutalon paikalle rakennetun valkotiilisen isännöitsijäntoimistonkin.
83. Arabian tehtaan johtajien asuintalo. Arabian posliinitehtaan teknillinen johtaja, insinööri Waldonen asui tehtaan omistaman huvilan alakerrassa. Tästä talo sai nimen Waldosen huvila. Huvila edelleen paikallaan.
84. Arabian tehtaan johtajien asuinhuvila. Arabian tehdasta vastapäätä, toisella puolelle Hämeentietä on valkoinen huvila, jossa asusti tehtaan myyntipäällikkö Carring, jolla nimellä huvila tunnetaan. Huvila edelleen paikallaan.
85. Arabian tehtaan henkilökunnan lasten hoitotalo. Arabian tehtaalaisten lapsille rakennettiin lastentalo 1950-luvulla. Ajatus oli toimitusjohtaja Gunnar Ståhlen ja tarkoituksena oli saada naistyöntekijät pysymään tehtaan palveluksessa myös tällä tavalla.
86. Floorantie 5:n asuinrakennus syksyllä 1961. Talo on purettu ja tontilla kasvaa nuorta lehtipuuta.
87. Puinen asuintalo Toukolassa, korttelissa 2. Rakennus on purettu.
88. Kokkoluoto Vanhankaupungin selällä Arabian tehtaan katolta kuvattuna syksyllä 1961. Kalastaja Karlsson lukuisine lapsineen asutti saarta ympärivuotisesti. Lapset kävivät Toukolan kansakoulua tullen soutuveneellä Arabian rantaan. Kaupunginosan rajat kulkivat kuvausajankohtana siten, että Kokkoluoto kuului Toukolaan.
89. Kumpulan kartanon päärakennus 1961. Kumpulan, Kumtähden kartano mainitaan ensi kerran 1460, jolloin Kumpulan Sigfred myi maata Peder Klemetssonille. Rälssitilaksi, ratsumiespalvelusta vastaan, tila muuttui 1498, jolloin Olof Lydikesson oli Ruotsin kuninkaan ratsumies. Rälssinä kartano pysyikin aina 1900-luvun taitteeseen saakka, jolloin se joutui Helsingin kaupungin omistukseen. Myyjänä oli vapaaherra Herman Standertskiöld-Nordenstam. Päärakennukseen perustettiin 1905 valtion sukupuolitautien sairaala. Se oli tarkoitettu naisille, jotka eivät vapaaehtoisesti alistuneet hoitoon. Sairaala suljettiin 1950-luvulla. Kartano toimi vielä vuonna 1977 kansakouluna. Nykyisin kartano on Helsingin yliopiston käytössä.
90. Kumpulan kartanon porttirakennus 1961. Talossa numero 3 sijaitsee toimihenkilökunnan asuntoja ja kartanon vierashuone.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30