Hakulomakkeelle
204 kuvaa Näytetään kuvat 31 - 60.
31. Raajarikkoisten koulu ja majoitusrakennukset Ensi linjan ja Alppikadun kulmassa. Puurakennukset valmistuivat 1897 ja purettiin 1980. Paikalle rakennettiin Kaupunkiliiton toimitalo, joka myöhemmin muutettiin Kuntainliiton toimitaloksi.
32. Raajarikkoisten koulu ja asuintalo Ensi linjan ja Alppikadun kulmassa. Taustalla Diakonissalaitos. Puurakennukset purettiin 1980 ja kortteliin rakennettiin Kaupunkiliiton toimitalo, joka myöhemmin muuttui Kuntainliiton toimitaloksi.
33. Asuinkerrostalo "Necken". Arkkitehti Karl Hård af Segerstad suunnitteli rakennuksen Kone- ja Siltarakennus Oy:n insinöörien asuintaloksi 1902. Talo oli aikanaan korkeaa tasoa, jota mm. edusti parkettilattiat asunnoissa. Nimensä taloyhtiö sai paikalla olleesta Näkinluodosta. Talo purettiin ja tilalle rakennettiin betonielementtinen asuintalo 1963.
34. Lemminkäisen talot Hakaniementorilta päin kuvattuna. Asfaltti- ja rakennusfirma Lemminkäinen Oy rakensi 1920-luvun lopulla talon pääkonttoriaan varten. Rakennuksessa oli myös kuusi asuntoa johtajille. Etualalla olevassa matalassa rakennuksessa toimi firman betonivalimo. Rakennukset koko korttelista purettiin 1974. Paikalle rakennettiin valtion virastotalo, jossa mm. kouluhallitus.
35. Oy Stenbergin tehdaslaitos Siltavuorenrannasta kuvattuna. Vasemmalla korkea tiilirakennus, jossa alkuaan toimi Oy Stenbergin pääkonttori. Keskellä ja oikealla olevat tiilitalot olivat Stenbergin tehdasrakennuksia, joissa valmistettiin mm. höyrykoneita ja armatuureja. Tehdasrakennukset ovat vuodelta 1882. Ne purettiin 1977-78. Paikalla avattiin hotelli Strand Inter-Continental 1988. Taustalla oikealla Viherniemenkadun asuintaloja.
36. Asuintalo Taivallahden rannalla. Kuvaus suoritettu Taivalsaaresta kohti Merikannontietä, jonne rakennettiin 1950-luvulla kaksi Arava-asuintaloa lähinnä armeijan ja rajavartioston henkilökunnan perheitä varten. Rakennukset sijaitsevat kasarmitontilla, jossa ennen toimi mm. autopataljoona.
37. Taustalla Siilitie 5 talon alkupää. Edessä paikoitusalueella erilaisia autoja. Kuva otettu pääsiäisenä.
38. Serkukset Tiina ja Titti parvekkeella aurinkoisena kesäpäivänä. Tiinan sylissä isosisko Ullalta peritty nukke, josta on vielä tänä päivänäkin tallella pää. Rusetti päässä tytöillä kuului asiaan!
39. Siskokset Ulla ja Tiina pyhämekoissaan. Taustalla Siilitie 7 talo, jonka alakerrassa oli maitokauppa, talouskauppa ja lihakauppa. Talouskaupasta ostettiin markan nallekarkkeja aina kun markka maasta löytyi!
40. Huvila Sibeliuksen puiston pohjoislaidalla. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti John Settergren ja se valmistui 1912. Helsingin kaupungin omistamassa, peruskorjatussa puuhuvilassa toimii lasten päiväkoti Piilopirtti, osoite Rajasaarentie 2.
41. Näkymä Siltasaarenkadulta Kolmannen linjan kulmasta kohti Kallion kirkkoa. Oikealla oleva valkoinen kivirakennus valmistui 1938 ja sen on suunnitellut arkkitehti Arvo Elo. Siltasaarenkatu 17 puurakennukset ovat rakennettu 1890-luvulla. Käymälät ja vesiposti olivat ulkona. Sisäänkäynnit asuntoihin olivat pihan puolelta. Rakennukset ovat purettu.
42. Lasten päiväkoti Siltasaarenkadun ja Porthaninkadun kulmatontilla. Kaksikerroksinen rakennus, alaosa kiveä ja yläosa puuta toimi pitkään lasten päiväkoti Tukholmana, myöhemmin Kaleva-nimisenä. Rakennus toimi alun perin köyhien lasten työkotina kutsumanimeltään "Firula". Rakennuksen suunnitteli silloinen maamme ainoa naisarkkitehti Signe Hornborg ja se valmistui 1899. Talo on purettu lukuisista vastalauseista huolimatta.
43. 1900-luvun alkuvuosina rakennettu puutalo Kirstinkadulla. Rakennus purettiin 1961. Tontille rakennettiin asuintalo 1962 Toivo Korhosen piirustusten mukaan.
44. Talo Sturenkadun ja Kirstinkadun kulmassa. Taustalla Porvoonkatu. Rakennus on purettu.
45. Uusi vesilinna valmistui 1938. Rakennuksen suunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Vesisäiliöön mahtuu 19 miljoonaa litraa vettä. Säiliö sijaitsee nykyisellä Linnanmäellä ja sen sokkeli on 45 metriä meren pinnan yläpuolella. Vanha vesilinna sijaitsee uuden pohjoispuolella ja on rakennettu jo vuonna 1875. Sota-aikana vesisäiliöiden katoilla oli ilmantorjunta-aseita ja valonheittimiä.
46. Kinaporin kallioita. Keskellä nyt jo purettu liikennelaitoksen puutalo. Taustalla Kinaporinkadun 1, 3 ja 5 asuintalot vuosilta 1912, 1938 ja 1937. Puutalon paikalle rakennettu isot asuintalot.
47. Luonnontieteellinen museo (ent. Eläintieteellinen museo) rakennettiin venäläiseksi kimnaasiksi ja pyhitettiin keisari Aleksanteri II:n muistolle. Rakennus valmistui 1913, arkkitehteinä venäläiset L. P. Schischko ja M. G. Tschajko. Suomen itsenäistyttyä rakennus siirtyi Suomen valtiolle ja siinä toimi kadettikoulu neljä vuotta kunnes koulu muutti 1923 Munkkiniemeen. Vieläkin muistona kadettiajasta ovat rangaistujen kadettien kirjoittamat tunteenpurkaukset tornihuoneessa, joka toimi karsserina.
48. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYY:n rakennuttamat opiskelija-asuntolat sijaitsevat Leppäsuolla, jossa aikanaan oli mm. Steniuksen kauppapuutarha. Rakennukset valmistuivat 1947. Rahat rakentamiseen saatiin keräyksillä. Ratkaisevan panoksen antoi kauppaneuvos Eino Heino, joka lahjoitti kokonaisen laivalastillisen brasilialaista Santos-kahvia, jota myytiin Domus Akademican hyväksi. Molemmat rakennukset on suunnitellut Pauli Salomaa.
49. Hesperian pesäpallokenttä. Hesperianpuisto toimi pitkään juhlakenttänä ja mm. pesäpalloilu oli suosittu laji kentällä. Finlandia-talo lohkaisi palan kenttää, josta tehtiin istutuksilla ja käytävillä puisto.
50. Lohjan Kalkkitehdas Rudus Oy:n betoniasema sijaitsi aivan Taivalsaaren kärjessä, jonne hiekkajaalat toivat hiekkaa betonin valmistukseen. Pitkällisten riitojen jälkeen tehdas siirtyi 1965 Ruoholahteen.
51. Näkymä juuri rakennetusta Etelä-Haagasta.
52. Huvila nro 14, "Gröna villan". Vihreän huvilan rakennutaja oli kauppamies C. G. Langeen. Rakennuksessa sijaitsi Tokoinrannan puistossa Eläintarhanlahden pohjoisrannalla ja siinä oli alun perin turvekatto. Huvila oli tunnettu 1800-luvun puolivälissä Helsingin herrojen ravintolana, jossa ruotsalaiset kaunottaret tarjosivat muutakin kuin ruokaa. Ennen purkamista rakennus oli asuinkäytössä punaiseksi maalattuna.
53. Tuomiokirkko. Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman ja niin myös saksalaisen arkkitehti Ernst Bernhardin täydentämän kirkon peruskivi muurattiin 25.6.1830 Augsburgin uskontunnustuksen 300-vuotispäivänä. Kirkko valmistui 1851 saaden nimekseen Nikolainkirkko sekä pyhimyksen että silloisen hallitsijan, Venäjän tsaari Nikolai I:n mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön 15.2.1852. Engelin suunnitelmista kirkko poikkeaa neljän pienen kupolin, kahden erillisen sivurakennuksen ja Senaatintorilta kirkkoon johtavan portaikon osalta.
54. Tuomiokirkon itäinen paviljonkirakennus Snellmaninkadun tuntumassa on peilikuva läntisestä rakennuksesta. Tiloissa kokoontuvat mm. seurakuntanuoret ja tyttöpartiolippukunta Hakatytöt.
55. Apostoli Pietari Tuomiokirkon katolla. Arkkitehti Engelin suunnitelmasta poiketen sijoitettiin kirkon päätykolmioihin apostolien kuvapatsaat kolme kuhunkin kolmioon. Sinkkiin valetut patsaat suunnittelivat berliiniläiset taiteilijat Wredow ja Schievelbein kööpenhaminalaisen Vor frue -kirkon malliin mukaan muotoillen. Berliiniläinen sinkkivalaja Devaren suoritti varsinaisen valun kipsimallien mukaan.
56. Apostoli Tuomas Tuomiokirkon katolla. Patsaan on suunnitellut berliiniläinen taiteilija Schievelbein Vor frue -kirkon patsaita mukaillen. Kipsimallit eivät olleet taiteilija Thorvaldsenin veistosten mukaisia, mutta eivät liioin ole itsenäisiä luomuksia.
57. Apostoli Matteus Tuomiokirkon katolla. Taiteilija Wredow valmisti apostolien Andreas, Matteus, Taddeus, Johannes, Filippus ja Bartolomeus mallipatsaat, toisten kuuden apostolien patsaiden muotoilun jäädessä taiteilija Schievelbein tehtäväksi.
58. Valtioneuvoston talon julkisivu Tuomiokirkon tasanteelta kuvattuna. Valtioneuvoston linnan Senaatintorilla olevan osan suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel ensimmäisenä empiretyylisenä Helsinkiin tulleista uudisrakennuksista. Urakoitsijana toimi venäläinen kauppias Ivan Korastileff. Talo valmistui 1822, sivurakennukset myöhemmin.
59. Säätytalo - Tieteellisten seurain talo. Kruununhaan Majavan kortteliin rakennetun Säätytalon suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström F.A. Sjöströmin luonnosten pohjalta. Urakkatyön suoritti rakennusmestari K.G. Sevenius. Työt aloitettiin joulukuussa 1888 ja saatettiin päätökseen kesällä 1890. Valtiopäivät 1891 kokoontuivat omassa talossa.
60. Näkymä Katajanokalta Meritullintorin suuntaan. Vasemmalla Helsingin seurakuntien omistama talo, Meritullin seurakunnantalo, joka valmistui 1951 arkkitehti Jorma Järven piirtämänä. Talossa mm. surakuntien toimisto- ja hallintotiloja. Rakennuksen seinässä Carl Wilhelmsin kaakelireliefi Pietarin kalansaalis. Meritullinkadun oikealla puolella kapea kivitalo, joka valmistui 1872. Siinä toimi aikanaan Borgströmin tupakkatehdas. Huhtikuussa 1918 Saksan laivasto pommitti taloa saaden seiniin ammottavia aukkoja. Tulella pyrittiin karkoittamaan taloon linnottautuneet punaiset.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30