Hakulomakkeelle
92 kuvaa Näytetään kuvat 31 - 60.
31. Norrménin talo Kanavarannan ja Katajanokanlaiturin kulmassa. Pankinjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Alfred Norrmén rakennutti arkkitehti Theodor Höijerin suunnitteleman nelikerroksisen punatiilitalon, joka valmistui 1897. Ylimmissä kerroksessa oli kussakin yksi loistoluokan asunto. Pienemmät, lähinnä palvelusväen asunnot, olivat alimmissa kerroksissa. Sotavuosina talossa majaili saksalaisten paikalliskomenduuri ja sodan jälkeen venäläinen valvontakomissio. Talo purettiin 1960 ja paikalle rakennettiin 1962 Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori.
32. Makasiini nro 6 Katajanokanlaiturissa. Katajanokan länsirannalla purettiin aikanaan tavarat laivoista nostokurkien avulla ja "kollit" siirrettiin tullattavaksi ja varastoon makasiineihin eli pakkahuoneisiin.
33. Nostokurkia ja rahtilaivoja Katajanokanlaiturissa. Katajanokan länsirannan satama toimi aikanaan kappaletavaran maahantuonti- ja vientisatamana. Tavarat nostettiin laivasta nostokurjilla ja siirrettiin tullattavaksi ja varastoon makasiineihin eli pakkahuoneisiin.
34. Pakilan siirtolapuutarha.
35. Kari opettelee liikennesääntöjä Sturenkadulla 1950-luvun lopulla. Ajotutkinnon Kari läpäisi hyväksytysti joskus 1970-luvun alussa.
36. Iltasadun uuvuttava vaikutus alkaa jo ilmetä. Arin keskittymiskyky lipsuu haukottelun puolelle.
37. Ari, Sirkka, Timo ja Hugo laivavierailulla saksalaisella rahtilaivalla. Kuvattu Sörnäisten satamassa. Taustalla näkyy Mustikkamaalla tuolloin olleet voimalinjan kannatinpylväät.
38. Carola täyttää 6 vuotta. Pöydän ääressä Ari, Timo, Birgitta, Carola ja Robert.
39. Modernia leivänpaahdinta kokeillaan.
40. Ari ja saippuakupla.
41. Ilmapalloja ostamassa Hakaniementorilla.
42. Ari ja IFA F8 vappuna 1959.
43. Kevät tuli ja uudet keinut.
44. Sirkka hyödyntää Turissa -merkkisen ompelukoneen ominaisuuksia.
45. Marja-Liisa paimentamassa ykkösasuihin puettuja veljeksiä.
46. Merenkulkua tarkkailemassa Katajanokalla.
47. Kasvun ihmeitä rairuohon muodossa.
48. Tosimies ei nukeilla leiki.
49. Timo ja kolmipyörä.
50. Isännät Kauppatorilla vappuna 1959. Pitkästyneet ilmeet johtuvat kuvaajan hitaasta etäisyyden käsisäätelystä.
51. Vantaanjoen rantakuusikko. Tie vesilaitoksen allasrakennuksille. Tien alle on sijoitettu Vanhankaupungin pumppaamolta vedenpuhdistuslaitokseen johtavat suuret raakaveden syöttöputket.
52. Kuvan etualalla vanha puurakennus ja taustalla vasemmalla, Viikin puolella Imatran Voima Oy:n henkilökunnan asuintaloja. Takana Vanhankaupunginlahden pohjoisosan maatuvaa kaislikkoa ja aivan takana Viikin peltoja ja metsää.
53. Vantaanjoen läntisen haaran pato kuivan jakson aikana. Helsingin vesijohtoverkon töitä johti Neptun yhtiön toimesta insinööri Robert Huber. Työ aloitettiin 1. päivänä marraskuuta 1872. Yhtiö sai oikeuden kuvernöörin päätöksellä rakentaa entisen hirsipadon yläpuolelle virran levyisen ja kuusi metriä korkean kivipadon.
54. Pikku Huopalahti kuvattuna Munkkiniemen sillalta pohjoiseen. Lahti on maankohouman vuoksi maatuva lahti ja sitä on useampaan otteeseen ruopattu ja rantojen kaislikot poistettu. Jatkuvalla hoidolla on lahti saatu maisemallisesti siedettävään kuntoon.
55. Paloasema ja urheilukenttä. Paloasema oli Munkkiniemen VPK:n keskuspaikka. Rakennuksen suunnitteli L.E. Hansten, se valmistui 1931 ja sitä laajennettiin 1939. Talo toimii nykyisin (2004) nuorisotalona ja sen omistaa Helsingin kaupunki. Etualalla Munkkiniemen urheilukenttä.
56. Hopeapajujen reunustama tie Kalastajatorpalta Lankiniemeen. Rantabulevardi syntyi 1930-luvulla, jolloin tien varteen istutettiin hopeapajuja. Yksityisasunnot, omakotitalot on eristetty korkeilla kivimuureilla varsinaisesta tiestä. Arkkitehti Eliel Saarisen kokonaissuunnitelman mukaan piti tästä rantatiestä tulla Nizzan kaupungissa olevan Promenade des Anglaisin mukainen maisemakatu.
57. Entinen Pensionaati ja Kadettikoulu. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema ja kalustama hotelli eli Pensionaatti valmistui 1918. Tarina kertoo, että Helsingin herrat viettivät siellä tyttöineen iloisia hetkiä. Pakkohuutokauppa lopetti hotellin toiminnan 1920-luvun alussa. Talossa toimi Kadettikoulu vuoteen 1940 ja sen jälkeen mm. ilmavoimien esikunta vuosina 1941-1973. Rakennuksessa toimii valtion koulutuskeskus.
58. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema entinen Pensionaatti. G.M. Stenius -yhtiö tilasi Eliel Saariselta piirustukset Munkkiniemeen rakennettavasta Pensionaatista. Vuonna 1918 valmistuneen hotellin sisustus oli upea huonekaluineen ja kaikkineen. Hotellia johti Sofia Sjöstedt. Pakkohuutokauppa lopetti hotellin toiminnan. Suomen Kadettikoulu muutti taloon 1924 ja viipyi siellä sota-aikana Niinisalon vaihetta lukuunottamatta vuoteen 1940, jolloin muutto Santahaminaan tapahtui. Rakennuksen edessä 4:n raitiovaunu.
59. Ortodoksinen Pokrovan kirkko Tiilimäen ja Nuottapolun kulmassa. Tontille valmistui Väinö Lindroosin piirtämä asuintalo vuonna 1927. Viipurista Helsinkiin sodan jaloista siirtynyt vanhoillinen kreikkalaiskatolinen seurakunta rakensi uuden kirkon asuintalon tontille 1953. Viipurin pommituksissa tuhoutuneen kirkon ikoniaarteista osa saatiin evakuoitua Karjalasta.
60. Lonnan saari Suomenlinnan pohjoispuolella Kruunuvuorenselällä kuuluu linnoitusvyöhykkeeseen ja maihinnousu sinne on luvanvarainen. Saaren kalastajalesken tuvassa solmittiin Suomen sodan aikana keväällä 1808 Suomenlinnan antautumissopimus. Viime sotien aikana saarella oli laivojen magneettipoistolaitteet. Laivat kiersivät saarta ja merenalaiset kaapelit postivat rauta-aluksista magneettisuuden miinojen varalta. Saareen suunniteltiin eräässä vaiheessa uurnahautauskatakombeja.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30