Hakulomakkeelle
38 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 30.
1. Valkoposkihanhia arctica-muutossa.
2. Haahka hautomassa pesällään.
3. Isosaari sijaitsee noin kolme kilometriä Santahaminasta suoraan etelään eli avomerelle ja se on viimeinen saari Suomenlahdella tällä kohtaa. Saari on sotilasaluetta, joten maihinnousuun vaaditaan sotilasviranomaisten lupa. Saaressa on merivoimien valvonta-asema ja tarvittava raskaskin aseistus. Kuvassa saaren valvontatorni tulolaiturin vieressä.
4. Mereltä katsottuna Isosaaren etelärannikko muistuttaa määrätyssä valaistuksessa valkoista jauhoa. Saari tunnettiin merenkulkijoiden keskuudessa nimellä Stora Mjölö eli Iso Jauhosaari jo 1500-luvulla ja sen nimisenä se merkittiin vanhoihin merikarttoihin. Silloisesta nimestä on runsaasti erilaisia muunnoksia. Nykyinen nimi vahvistettiin 1929. Kuvassa saaren eteläranta kuvattuna valvontatornista.
5. Isosaarta ryhtyivät venäläiset linnoittamaan vasta Krimin sodan jälkeen 1850-luvulla. Sodan muistona saareen on haudattu englantilainen merimies, joka sai surmansa englantilaiseen sotalaivaan Amphioniin osuneesta tykinkuulasta 22. kesäkuuta 1885. Hänet haudattiin Isosaareen lähelle itään suuntautuvaa Peninniemeä. Saarella on myös hautakivi vuodelta 1918, joka kertoo vankileirillä kuolleista punaisista suomalaisista. Kuvassa Peninniemen ränsistynyt varastorakennus, joka aikaisemmin on toiminut saaren kansakouluna.
6. Isosaaressa koulutetaan suomalaisia varusmiehiä tykkimiehiksi ja valvontatehtäviin. Kuvan tykki vetovaunuineen kuuluu historiaan. Tosin venäläisvallan aikana nämä aseet olivat käyttökelpoisia vaikkakaan eivät joutuneet tosikäyttöön.
7. Kuivasaaren tulolaiturin huoltorakennus. Saari kuului venäläisvallan aikana osana Pietari Suuren meripuolustuslinjaan, jonka tarkoituksena oli suojata Pietaria. Saari sijaitsee Santahaminasta etelään Isosaaren länsipuolella. Saaren harvinaisilla puolustuslaitteilla ei ole kuin museoarvo. Kuivasaari on ollut suljettu pitkään siviileiltä, mutta viime vuosina sinne on järjestetty maksullisia tutustumiskäyntejä.
8. Kuivasaareen on kerätty erilaista tykistöä ja jopa ohjuksiakin, kaikki kuitenkin jo museotavaraa. Laivatykki, joka tunnettiin pikatykkinä on noussut maihin.
9. Valkoposkihanhia lähestymässä saarta.
10. Kuivasaaren tulolaiturin lähellä on saaren komentajalle viime vuosisadalla rakennettu talo. Myöhemmin se on toiminut vastaavana myös suomalaisille. Sotilaskotinakin rakennus tunnettiin.
11. Ohjattu retki Kuivasaareen kesällä 2005. Rakennus, jossa toimii sotilaskoti, on peräisin 1800-luvulta.
12. Kuivasaaren linnakkeen kyltti. Kuivasaari on sotilasaluetta, maihinnousuun tarvitaan sotilasviranomaisten lupa. Kesäisin järjestetään retkiä saareen, jolloin yleisöllä on mahdollisuus nähdä Kuivasaaren museoalue.
13. Kielekkeinen valtiolippu Kuivasaaren lipputangossa yleisövierailun aikana.
14. Kuivasaaren museoalueen kunnostamisen muistomerkki Patterinmäellä.
15. Venäläisten vuonna 1904 rakentama ns. vanha kasarmi.
16. Kasarmin pääty, oven koristeina vanhat kahdeksan tuuman tykin ammukset.
17. Metsäorvokkeja Kuivasaaressa.
18. Järeän tornin panssarikilpi, johon muistomerkki on kiinnitetty.
19. Järeän tykkitornin sisällä, tuloaula.
20. Järeän tykkitornin sisällä, sivusuuntauskerros.
21. Järeän tykkitornin sisällä, tykkikerros, vasemman tykinputken perä.
22. Järeän tykkitornin katolla.
23. Kuivasaaren järeä kaksoistykki, 305/52-02.
24. Kuivasaaren tykkejä, etualalla 152/45-C, takana 152/50-T.
25. Järeän tykin ammus ja koeammunnan tulos 250 mm:n panssariteräksessä, ammus on tullut läpi eikä räjähtänyt.
26. Neuvostovalmisteinen meritorjuntaohjus MTO-66, tunnettu nimellä Styx, taustalla Comet panssarivaunu ja ohjuksen lavettirakenteet.
27. Venäläisten vuonna 1903 rakentama linnakkeen päällikön asunto. Talossa asui sodan aikana kaikki linnakkeen upseerit. Sotien jälkeen talossa on ollut sotilaskoti aina vuoteen 2001 saakka.
28. Yksityiskohta tykkitiestä, tie on ns. macadam –menetelmällä rakennettu käyttämällä alla isompia kiviä ja päällä pienempiä. Tien rakensivat venäläiset vuosina 1911-13.
29. Ruokalan pääty ilta-auringossa. Ruokalakin on vanhoja venäläisiä rakennuksia, rakennusvuosi 1904.
30. Patjarikkoja.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30