Hakulomakkeelle
451 kuvaa Näytetään kuvat 61 - 90.
61. Pojat rakentamassa kolmen hengen pyramidia Hietaniemen uimarannalla kesällä 1945.
62. Luonnontieteellinen museo (ent. Eläintieteellinen museo) rakennettiin venäläiseksi kimnaasiksi ja pyhitettiin keisari Aleksanteri II:n muistolle. Rakennus valmistui 1913, arkkitehteinä venäläiset L. P. Schischko ja M. G. Tschajko. Suomen itsenäistyttyä rakennus siirtyi Suomen valtiolle ja siinä toimi kadettikoulu neljä vuotta kunnes koulu muutti 1923 Munkkiniemeen. Vieläkin muistona kadettiajasta ovat rangaistujen kadettien kirjoittamat tunteenpurkaukset tornihuoneessa, joka toimi karsserina.
63. Hirvi-veistos Luonnontieteellisen museon (ent. Eläintieteellinen museo) pääoven edustalla. Teoksen toisinto on mm. Kaisaniemen puistossa. Taiteilija Jussi Mäntynen on teoksissaan kuvannut runsaasti eläinaiheita. Eläinveistosten ansiosta hän sai professorin arvonimen 1949.
64. Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin, K. J. Ståhlbergin vaskeen valettu muistopatsas paljastettiin Eduskuntatalon edustalla syyskuun 22 päivänä 1959. Paljastuksen suoritti presidentti Urho Kekkonen. Muistomerkin on veistänyt akateemikko Wäinö Aaltonen.
65. Presidentti Kyösti Kallion muistopatsas Eduskuntapuistossa. Veistoksen teki presidentin poika, kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Paljastuksen suoritti presidentti Urho Kekkonen 10.11.1962 ja sen vastaanotti Helsingin ylipormestari Teuvo Aura. Patsaan suurin korkeus on 3.60 metriä, pronssipatsaan paino on noin 2000 kg ja jalustan paino yli 20 tonnia.
66. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYY:n rakennuttamat opiskelija-asuntolat sijaitsevat Leppäsuolla, jossa aikanaan oli mm. Steniuksen kauppapuutarha. Rakennukset valmistuivat 1947. Rahat rakentamiseen saatiin keräyksillä. Ratkaisevan panoksen antoi kauppaneuvos Eino Heino, joka lahjoitti kokonaisen laivalastillisen brasilialaista Santos-kahvia, jota myytiin Domus Akademican hyväksi. Molemmat rakennukset on suunnitellut Pauli Salomaa.
67. Hesperian pesäpallokenttä. Hesperianpuisto toimi pitkään juhlakenttänä ja mm. pesäpalloilu oli suosittu laji kentällä. Finlandia-talo lohkaisi palan kenttää, josta tehtiin istutuksilla ja käytävillä puisto.
68. Lohjan Kalkkitehdas Rudus Oy:n betoniasema sijaitsi aivan Taivalsaaren kärjessä, jonne hiekkajaalat toivat hiekkaa betonin valmistukseen. Pitkällisten riitojen jälkeen tehdas siirtyi 1965 Ruoholahteen.
69. Lohjan Kalkkitehdas Rudus Oy:n betoniasema sijaitsi aivan Taivalsaaren kärjessä, jonne hiekkajaalat toivat hiekkaa betonin valmistukseen. Pitkällisten riitojen jälkeen tehdas siirtyi 1965 Ruoholahteen.
70. Vanha automaalaamo Taivalsaaressa. Rakennus palveli pitkään urheilu- ja ulkoiluvirasto I:n kenttäpiirin ja ulkoilualuetoimiston tiloina. Yläkerroksessa oli myös melojien kanoottivarasto, josta uisko kuljetettiin kantamalla tai erikoiskärryillä Taivallahden rantaan ja ponttoonisillan kautta veteen.
71. Taivalsaaren länsirannalle kertynyttä urheilukenttäromua, koripallotelineitä, jääkiekkomaaleja ym. Ympäristötarkastajien puututtua asiaan alue siivottin päivässä.
72. Lempi Sederholm-Seppi Kansallismuseon portailla.
73. Kaksi tuntematonta tyttöä Temppeliaukion kallioilla 1930-luvulla.
74. Mikko poseeraa Temppelinaukiolla.
75. Upea Kadrin vyö, Tallinnan kaupungin kukkiva taideteos Töölönlahden kukkapuutarhassa.
76. Helsingissä kuvattiin elokuvaa "Gorkin puisto" huhtikuussa 1983. Hotelli Helka oli Moskovan Hotel Budapest. Lippa, autot ja lumi ovat kaikki rekvisiittaa.
77. Miehiä kadunrakennustöissä nykyisen Perhonkadun kohdalla. Kuvattu nykyisen Perhonkatu 3:n kohdalta länteen. Taustalla (nyk. Kauppakorkeakoulun kohdalla) koleraparakit, jotka pystytettiin vuonna 1892 kolera-aallon pelossa. Vuonna 1894 kaupunki möi ne kivilouhimoksi mutta pari vuotta myöhemmin niihin sijoitettiin myös lavantautipotilaita. Vuonna 1907 yksi koleraparakeista sisustettiin poliisien harjoitussaliksi (poliisimaneesiksi). Viimeinen koleraparakki purettiin uuden Kauppakorkeakoulun (rak. 1950) tieltä 1940-luvun lopussa.
78. Kike istumassaa vuoroveneen katolla lähdössä Mustasaareen, seurakuntien saareen tapaamaan muita seurakunnan nuoria.
79. Taidepuiston ratapöllit tuiskun jäljiltä.
80. Näkymä Eläintarhanlahdelle illan hämyssä.
81. Kaksi miestä lapioimassa lunta Eduskuntatalon portailla. Taustalla Kansallismuseo.
82. Mielenosoittaja Eduskuntatalon portailla itsenäisyyspäivänä 6.12.2002.
83. Näkymä Mechelinkadulta Hietaniemenkadulle vuonna 1961. Hietaniemenkadun (ent. Alavuudenkadun) puutalot on purettu ja tilalle rakennettu kaupungin virastotalo. Puiset asuintalot tunnettiin nimellä "Tölikan kuntsi". Rakennukset, joita korttelissa oli kuusi, suunnitteli arkkitehti Albert Nyberg ja ne valmistuivat 1907-08.
84. Elokuvateatteri Ritz ja kirkkaan punaiseeen takkin sonnustautunut vahtimestari.
85. Vanha Esson huoltoasema kesäsunnuntaina.
86. Kaksi porttikäytävää Töölössä.
87. Hevosparaati kulkemassa Mannerheimintiellä Kansallismuseon kohdalla.
88. Hevosparaati kulkemassa Mannerheimintiellä Kansallismuseon kohdalla.
89. Hevosparaati kulkemassa Mannerheimintiellä Kansallismuseon kohdalla.
90. Helsingin suomalaisen tyttölyseon (myöhemmin Tyttönormaalilyseo) VI B-luokan tytöt koulunsa edustalla. Ilmeisesti on meneillään liikuntatunti päätellen yhteneväisistä asuista ja keskellä olevan opettajan muistiinpanovälineistä. Eturivissä toinen oikealta on Aili Huhtala. (Nykyisin rakennus on saneerattuna Helsingin Kauppakorkeakoulun Chydenia.)

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30