Hakulomakkeelle
334 kuvaa Näytetään kuvat 61 - 90.
61. Hanasaaren voimalaitos höyryää. Kuvattu Marjatan kalliolta.
62. Marjatan kalliot olivat osa Sörkkaa. Virallinen nimi oli Vilhovuoren puisto siihen asti kun runoilija Katri Valan tuhkauurna laskettiin Hämeentien puoleiseen rinteeseen, jolloin nimi muutettiin Katri Valan puistoksi vuonna 1953. Runoilija ja Tulenkantaja Katri Valan uurna laskettiin hautaan toukokuussa 1945, jolloin hänen Ruotsissa tapahtuneesta kuolemasta oli kulunut vuosi.
63. Puisia asuinrakennuksia. Vasemmalla oleva purkutyön alla oleva rakennus on Käenkuja 3 ja se kuului aikanaan fajanssi- ja porsliinitehtailija Gabriel Wilhelm Andstenin vuonna 1842 perustettuun tehtaaseen, toimien sen työntekijöiden asuintalona. Oikealla oleva puutalo on purettu ja paikalla on Helsingin Energian rakennuttama työsuhdeasuintalo, joka valmistui 1965 vuosi purkutyön jälkeen. Taustalla Hämeentien asuintaloja.
64. Vanha puutalo Hämeentiellä. Rakennus kuului Gabriel Wilhelm Andstenin 1842 perustettuun fajanssi- ja kaakelitehtaan työläisasuntoihin. Tehtaan alkuaikoina työväkeen kuului kymmenkunta henkilöä. Myöhemmin tehdas työllisti yli sata henkilöä.
65. Liike- ja asuinrakennus Hämeentiellä. Keskellä olevassa kivi-puutalossa toimi aina talon purkamiseen asti 1960-luvulle mm. leluliike, tupakkakauppa, osto- ja myyntiliike ja taloustarvikekauppa. Paikalle valmistui 1971 arkkitehti Karvisen piirtämä asuintalo.
66. Kioski entisen Hapaaniemen urheilukentän laidassa Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa. Kenttä oli aikanaan TMP:n eli Työväen Mailapoikien kotikenttä, jossa pelattiin pesäpalloa. Pelin jälkeen juotiin limut kioskista. Kioskin paikalla on nykyään vuonna 1985 pystytetty Väinö Tannerin muistomerkki ja kentän nimi on Väinö Tannerin kenttä.
67. Wärtsilä Yhtymän entinen pääkonttori Sörnäisten rantatiellä. 1982 rakennettu Valtiokonttorin rakennus hävitti arkkitehtien Theodor Höijerin, Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin piirtämän koristeellisen teollisuusrakennuksen ja sen vieressä toisen, vajaan parikymmentävuotta vanhan teollisuusrakennuksen. Molemmat hävitetyt rakennukset olivat viimeksi Wärtsilä Yhtymän käytössä vuoteen 1978 saakka.
68. Kone- ja Silta Oy:n tehdaslaitos. Pitkä teräsrunkoinen kattilahalli valmistui 1915 Kone- ja Sillan toimesta arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin suunnittelemana. Tehtaassa valmistettiin kattiloita teollisuuden tarpeisiin. Paikallisella telakalla rakennettiin ja korjattiin myös laivoja. Tehdas siirtyi Wärtsilä Yhtymälle ja se purettiin Merihaan rakennusten tieltä.
69. Hakaniemen silta Siltavuorenpenkereeltä kuvattuna. Sillan takana Wärtsilän konttorirakennus (purettu), Ruduksen hiekan kuljetuslaite (purettu), jolla hiekkaa kuljetettiin jaaloista tehtaalle. Oikealla Hanasaaren voimalaitoksen savupiiput.
70. Kone- ja Silta Oy:n rantavarastoja. Nykyinen Merihaan asuin- ja toimistoalue on syntynyt paikalle, jonne sepänverstaasta konepajaksi laajentunut norjalais-englantilainen Nikolai Smith kesällä 1852 siirtyi valmistaen mm. höyrykoneita sekä saha- ja myllylaitoksia. Tehdas laajeni ja monien omistajavaihdosten jälkeen se siirtyi Kone- ja Silta Oy:n omistukseen ennen kuin Wärtsilä Yhtymä sulautti sen konserniinsa. Konepajat hävisivät 1972 Merihaan rakennustöiden myötä.
71. Kone- ja Silta Oy:n tehtaan puuparakkeja. Nykyisen Merihaan paikalla olleeseen Pannukakku-nimiseen saareen perusti kupariseppä C.A. Osberg yhdessä insinööri August Badenin kanssa kesäkuussa 1860 konepajan, johon kuului mm. sorvaamo, valimo, kirkonkellojen valimo ym. Tehdas menestyi hyvin ja oli aikanaan suurin yritys koko maassa. Esim. vuonna 1874 työntekijöiden lukumäärä oli 624 ja ajoittain jopa yli tuhat. Tehtaan höyrypannu räjähti syksyllä 1874 ja kymmenen henkilöä kuoli. Seuraava onnettomuus sattui lokakuussa 1875, jolloin koko tehdasalue tuhoutui tulipalossa. Alue siirtyi aikanaan Wärtsilälle ja teollisuus hävisi 1972, kun Merihakaa ryhdyttiin rakentamaan.
72. Kone- ja Silta Oy:n lauta-aita rajana Hakaniementorin suuntaan. Tehdasalue syntyi 1850-luvulla Pannukakku-saareen, laajentuen täyttömaalla yhdistettynä 1900-luvun alussa mantereeseen ja hävisi 1970-luvun alussa Merihaan rakennushankkeen alle. Näin loppui kirkonkellojen valu, laivojen rakentaminen, valimot, höyrykonetehtaat sekä muut yritykset.
73. Näkymä Pohjoisrannasta Siltavuorensalmen yli Hakaniemenrantaan, jossa Kone- ja Silta Oy:n tehdasrakennuksia. Rannalla oli aikanaan Pannukakku-niminen saari, jolle kauppias Simon Feodoroff vuonna 1836 rakensi vaatimattoman ensimmäisen verstaansa. Saareen johti mentareelta kävelysilta, kunnes saari lukuisten täyttöjen jälkeen lakkasi olemasta saari 1900-luvun alussa. Nykyisin paikalla on Merihaan asuinalue.
74. Vasemmalla Hakaniemen silta. Suunnitteluvaiheessa Kruununhaan ja Kallion yhdistävää siltaa kutsuttiin Sörnäisten sillaksi. Sillan valmistuttua 1961 sen nimeksi kuitenkin tuli Hakaniemen silta. Taustalla Sörnäisten rantatien tehtaita sekä Hämeentien asuintaloja.
75. Ravintola-alus Hakaniemenrannassa. Taustalla Merihaan asunto- ja palvelukeskus kuvattu Hakaniemen sillalta. Edessä Siltavuorensalmea.
76. Näkymä Kulosaaren sillalta Kuorekarinsalmen yli Sörnäisten satamaan. Taustalla Katajanokka ja Sompasaaren kärki, jonka takana Kruununhaka.
77. Näkymä Hakaniemen sillalta Sörnäisten rantatien varrella olevalle Kone- ja Silta Oy:n tehdasalueelle. Alueelle oli alkamassa Merihaan rakentaminen. (Siltaa on kutsuttu myös Kruununhaan sillaksi.)
78. Kartta metron rakentamisen linjauksesta.
79. Ilmakuva. Siiven edessä Junatie joka ylempänä muuttuu Teollisuuskaduksi. Keskellä Hämeentien silta ja Kurvi johon päättyy myös selvästi erottuva Helsinginkatu. Kuvauskone Saab Safir OH-SFJ (Timo Kopranen).
80. Ilmakuva. Hanasaaren voimalaitos hiilikasoineen - maisema jota ei kuvapostikorteissa näe. Vasemmalla Sompasaari ja Korkeasaari.Keskellä Junatie. Kuvauskone Saab Safir OH-SFJ (Timo Kopranen).
81. Näkymä jäältä Sörnäisten ja Kallion suuntaan. Vas. Hanasaaren voimalaitos.
82. Wärtsilän rakennuksia puretaan Valtiokonttorin toimitalon tieltä. Toimitalo valmistui 1984. Näkymä on Merihaan sillalta Sörnäisten Rantatielle. Taustalla Hanasaaren voimalaitos. Kuvan ulkopuolelle vasemmalle rakennettiin Näkinpuiston asuinkortteli 1980- ja 1990-luvuilla.
83. Näkymä Siltavuorenrannasta Sörnäisiin päin. Rannassa Kone ja Silta Oy:n teollisuusrakennuksia (nykyinen Merihaka).
84. Elma ja Sirkka Piilonen Vilhonvuorenkujalla. Takana Vilhonvuoren puisto (nyk. Katri Valan puisto).
85. Viimeinen joulu Sörkässä, rautatieläisten 'rivitalossa', Juho ja Martta Aallon luona. Muuttivat Maunulaan 1954. Vasemmalta Juho, Doris, Martta, Olga, Lapinjärven mummo, Nils, Elma ja Sirkka.
86. Hugo Aallon Taru-koira näyttää miten sokeripala pysyy vakaasti kuonon päällä.
87. Martta Aalto ja Taru-koira.
88. Elma-tyttö se ei Sörkkäläistäkään joulupukkia pelkää.
89. Martta Aalto halstraa kalaa. Taru-koira puolivalppaana vieressä.
90. Paperikone lähdössä Tsekkoslovakiaan Sörnäisten satamassa. Sompasaari ja Nihti yhdistettiin mantereeseen 1962-64.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30